Eritys 2: Autoimmuunisairaudet

Ei ole mitään hyötyä rakennella vaikka kuinka hienoja ruokaohjelmia joissa lasketaan kuinka paljon saa mitäkin ravintoainetta, jos keho on niin tukossa ettei mikään ravintoaine pääse soluun asti, ei ravintoaineet eikä myöskään happi. Ja solujen hapenpuute on tärkeä tekijä esimerkiksi Alzheimerin taudin kehittymisessä. Jos imuneste on täynnä jätteitä, joita keho ei ehdi erittämään, solut eivät saa ravintoa ja happea, mutta ne eivät myöskään pysty laskemaan omia jätteitään ulos solusta. Joten loppujen lopuksi niiden on pidettävä omat kuona-aineensa sisällään. Siinä vaiheessa myrkytystila ei ole pelkästään imunesteessä vaan se on solunsisäinen. Ja tästä päästäänkin immuunijärjestelmään. 

Immuunijärjestelmä on eräänlainen valkosoluista koostuva poliisipartio joka kohdentaa kaikki ei-tervetulleet aineet ja tuhoaa ne: tällaisia epänormaaleja aineksia löytyy kehosta kaikenaikaa. Mutta solu, joka ei pysty poistamaan jätteitään vaan joutuu pitämään ne sisällään on immuunijärjestelmän silmissä epänormaali ja näinollen se tuhoaa solun.

Mikä on autoimmuunisairaus? Parkinsonin tauti, Alzheimer, jopa syövät, sairaudet joissa "hulluksi tullut" immuunijärjestelmä hyökkää omia solujaan vastaan. Paitsi että immuunijärjestelmä ei ole hullu, vaan se yksinkertaisesti hyökkää omia solujaan vastaan koska niistä on tullut tunnistamattomia. Ja miksi tähän on tultu; koska vuosikausien ajan ei ole haluttu nähdä punaisia merkkivaloja kojelaudassa vaan kehon oireet on tukahdutettu lääkkeillä, ja happamuus on vain noussut nousemistaan kunnes lopulta immuunijärjestelmä reagoi.

Sitten näille autoimmuunisairauksista kärsiville määrätään kortikosteroideja ja muita immunosuppressiivisia lääkkeitä, jotka nimensä mukaan estävät immuunijärjestelmää toimimasta. Kun ajatellaan että immuunijärjestelmä puolustaa ja suojelee meitä sairauksilta, tuntuu aika hullulta että sen ei anneta tehdä työtään. Ja niitä lääkkeitä voidaan kyllä käyttää jonkin aikaa, mutta tulee aika jolloin ne eivät enää riitä, ja immuunijärjestelmä pyörähtää käyntiin. Ja koska sitä on estetty työskentelemästä vuosien ajan, se joutuu tuhoamaan kerralla aika ison osan kehosta, tai esimerkiksi ison osan aivoista. Ja siitä johtuu että mitä tehokkaammiksi oireita poistavat lääkkeet tulevat, sitä aikaisemmin ilmaantuu Parkinsonin tai Alzheimerin tyyppisiä tauteja. Ei niistä ennen paljon kuullut puhuttavan. Joku 80 vuotta sitten ihmiset kuolivat vanhuuteen. Joskus 70-luvulla alkoi ilmaantua vanhuksia joilla oli syöpä, ja 90- ja 2000-luvulla jo neli- ja viisikymppiset sairastuivat siihen. Nyt ollaan siinä pisteessä että 6-vuotiaat lapset kuolevat leukemiaan, mikä on todella epäreilua ja turhauttavaa.

Joten mitä enemmän immuunijärjestelmää estetään tekemästä työtään, sitä enemmän vahinkoa se saa aikaan kun se lopulta käynnistyy. Ja jos solut voivat päästä eroon jätteistään, keho ei koskaan joudu tähän pisteeseen, ja jos ne eivät voi, keho joutuu tähän pisteeseen. Joten kun puhutaan syövästä, kaikki mitä vaaditaan on, että ihminen puhdistaa imunesteensä niin että solut voivat vihdoin laskea jätteensä ja immuunijärjestelmä lakkaa hyökkäämästä niiden kimppuun. Ja mahtava juttu on se, että se toimii. Niin yksinkertaiselta kuin tämä malli kuulostaakin, se toimii, ja on lukuisia ihmisiä, jotka todistavat, että heidän sairautensa on kadonnut kokonaan, yksinkertaisesti siksi, että keho pystyy taas toimimaan normaalisti. Kaikki mitä tarvitaan on kehon puhdistaminen, ja hygienistinen näkökulma oireisiin on nimenomaan se, että oireet ilmoittavat meille, että keho tarvitsee puhdistautumista. Ja meidän työmme ei ole estää ja tukahduttaa vaan helpottaa.