Toinen juoma jota on tullut tänä kesänä tehtyä aika paljon on tällainen vihermehu, uusi suosikkiresepti!
-mangoldeja
-omenoita (mahdollisimman kiinteitä, ei jauhoisia)
-rucolaa ja/tai persiljaa
Helppo ja hyvä! Vihanneksia kannattaa laittaa mahdollisimman paljon suhteessa omenoihin mutta toki on tärkeää että maku miellyttää, joten on hyvä maistella ja lisätä aineksia sen mukaan. Ainekset olen kerännyt omasta puutarhasta omenoita lukuunottamatta (puiden kasvamista saanee odotella vielä pari vuotta...).
mardi 30 août 2016
Kefiirin jälkeen kombucha!
Tänä kesänä me tutustuttiin kombuchaan, tai ennemminkin alettiin tehdä sitä itse kaupasta ostamisen sijaan. Kombucha on aika samantyyppinen kupliva ja makea juoma kuin (vesi)kefiiri (myös terveyshyötyjen puolesta), mutta sen valmistamiseen ei käytetä siemeniä, vaan eräänlaista pannukakkua muistuttavaa sientä. Sieni laitetaan makeutetulla teellä tai yrttihaudukkeella täytettyyn astiaan (esim. lasipurkki) ja annetaan käydä muutama päivä huoneenlämmössä valolta suojassa, minkä jälkeen juoma laitetaan jääkaappiin (ilman sientä).
Kombucha maistuu vähän eriltä kuin kefiiri; me ihastuttiin siihen ja ollaan tehty sitä litrakaupalla, tosin nyt innostus alkaa jo vähän laantua. Juoman makeutta voi säädellä sokerin määrän lisäksi käymisajan pituudella; mitä kauemmin sen antaa tekeytyä, sitä vahvempaa siitä tulee.
Kombucha tehdään yleensä mustaan teehen, mutta me käytetään siihen puutarhasta kerättyjä nokkosen, vadelmapensaan ja/tai karhunvatukkapensaan lehtiä. Valmiissa juomassa ei ehkä ole enää kofeiinia käymisen jäljiltä mutta varmassa vara parempi, ja tottakai on parempi (ja halvempaa) myös käyttää itse kerättyjä kasveja kuin toiselta puolelta maailmaa rahdattua teetä.
Sieni me löydettiin nettiryhmän kautta. Nimittäin kun on kerran alkanut valmistaa kombuchaa, sieni kasvaa ja lisääntyy (se tekee aina uuden kerroksen jonka voi irrottaa ensimmäisestä) niin että voit antaa siitä osan muille. Kun sienen laittaa sitä leveämpään astiaan, se leviää astian levyiseksi. Sieni joka me saatiin oli sen verran leveä että me jouduttiin heti kättelyssä leikkaamaan se saksilla neljään osaan. Sen jälkeen me ollaan jaettu sitä useammalle kiinnostuneelle, muun muassa Fafan äidille jonka oma sieni oli kuollut jo vuosia sitten ja joka vei sen matkalaukussa Senegaliin asti ongelmitta!
Joka tapauksessa suosittelen kokeilemaan, kombuchanteko on helppoa ja Suomessakin on kefiirille ja kombuchalle omistettu facebookryhmä, jonka kautta voi saada siemeniä/sienen.
Kombucha maistuu vähän eriltä kuin kefiiri; me ihastuttiin siihen ja ollaan tehty sitä litrakaupalla, tosin nyt innostus alkaa jo vähän laantua. Juoman makeutta voi säädellä sokerin määrän lisäksi käymisajan pituudella; mitä kauemmin sen antaa tekeytyä, sitä vahvempaa siitä tulee.
Kombucha tehdään yleensä mustaan teehen, mutta me käytetään siihen puutarhasta kerättyjä nokkosen, vadelmapensaan ja/tai karhunvatukkapensaan lehtiä. Valmiissa juomassa ei ehkä ole enää kofeiinia käymisen jäljiltä mutta varmassa vara parempi, ja tottakai on parempi (ja halvempaa) myös käyttää itse kerättyjä kasveja kuin toiselta puolelta maailmaa rahdattua teetä.
Sieni me löydettiin nettiryhmän kautta. Nimittäin kun on kerran alkanut valmistaa kombuchaa, sieni kasvaa ja lisääntyy (se tekee aina uuden kerroksen jonka voi irrottaa ensimmäisestä) niin että voit antaa siitä osan muille. Kun sienen laittaa sitä leveämpään astiaan, se leviää astian levyiseksi. Sieni joka me saatiin oli sen verran leveä että me jouduttiin heti kättelyssä leikkaamaan se saksilla neljään osaan. Sen jälkeen me ollaan jaettu sitä useammalle kiinnostuneelle, muun muassa Fafan äidille jonka oma sieni oli kuollut jo vuosia sitten ja joka vei sen matkalaukussa Senegaliin asti ongelmitta!
Joka tapauksessa suosittelen kokeilemaan, kombuchanteko on helppoa ja Suomessakin on kefiirille ja kombuchalle omistettu facebookryhmä, jonka kautta voi saada siemeniä/sienen.
Video: Tutkijan näkemys raakaravinnosta
Sain tänään tekstitettyä loppuun mahtavan uuden videon. En jostain syystä taas onnistu liittämään videota tähän, mutta tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/watch?v=PA8ipxoFlN8
Tämä video tuo vähän vaihtelua ja uutta näkökulmaa, nimittäin haastateltavana on kantasolututkija ja biokemisti Miguel Barthéléry, joka kertoo omasta kokemuksestaan raakaravinnosta ja siitä, miten se liittyy hänen tekemäänsä tutkimukseen.
Inspiroiva video, suosittelen ehdottomasti katsomaan!
PS. Jos tykkäät videoistani, pliis klikkaa youtubessa peukkua ylöspäin, tilaa ja jaa! Siten ne saa enemmän näkyvyyttä.
https://www.youtube.com/watch?v=PA8ipxoFlN8
Tämä video tuo vähän vaihtelua ja uutta näkökulmaa, nimittäin haastateltavana on kantasolututkija ja biokemisti Miguel Barthéléry, joka kertoo omasta kokemuksestaan raakaravinnosta ja siitä, miten se liittyy hänen tekemäänsä tutkimukseen.
Inspiroiva video, suosittelen ehdottomasti katsomaan!
PS. Jos tykkäät videoistani, pliis klikkaa youtubessa peukkua ylöspäin, tilaa ja jaa! Siten ne saa enemmän näkyvyyttä.
Inscription à :
Articles (Atom)