Keräilyharrastus

Onnellisuusprojekti-kirjassa yksi kirjoittajan onnellisuutta edistävistä päätöksistä on aloittaa keräilyharrastus. Kirjoittajan keräilemä linturihkama herättää minussa lähinnä epäilystä, mutta keksin itse mahtavan keräilykohteen, hedelmätarrat. Ne joita löytyy silloin tällöin hedelmien kylkeen liimattuina. Olin jo pidemmän aikaa halunnut ottaa ne talteen mutta en keksinyt mihin laittaa ne. Sitten keksin liimata ne mustaan kansioon, jota halusin joka tapauksessa piristää jotenkin, ja nyt yritän saada joka tarran talteen ja kansion peitettyä niin ettei mustaa näkyisi enää ollenkaan.

Tämä on minusta ideaali keräilyharrastus: ei vie tilaa, ei maksa mitään (en ole niin intohimoinen keräilijä että valikoisin ostamani hedelmät tarrojen perusteella), ei saastuta (tarrat menisi muussa tapauksessa roskiin) ja on minulle hyödyksi ja iloksi (saan koristeltua kansion ja olen aina tyytyväinen kun saan liimattua lisää tarroja, ja mitä hienompia ja värikkäämpiä sitä parempi). Todella lapsellista, tiedän. Onneksi iloa tuottavaa lapsellisuutta ei ole koskaan liikaa maailmassa, päinvastoin.