Tänä kesänä löysin viimein kirppikseltä ompelukoneen! Maksoin siitä 40 euroa. Meni hetki että sain sen toimimaan moitteettomasti mutta lopulta lanka oli pujotettu just oikein ja kaikki muutkin asetukset kunnossa.
Tähän mennessä olen ommellut verhot ja kaventanut mekon.
Suunnitelmissa on erinäisiä vaateprojekteja: nykyisten vaatteiden muokkausta ja kirppikseltä löydettyjen kankaiden hyödyntämistä. Saa nyt nähdä.
jeudi 1 septembre 2016
mardi 30 août 2016
Omena-mangoldimehu
Toinen juoma jota on tullut tänä kesänä tehtyä aika paljon on tällainen vihermehu, uusi suosikkiresepti!
-mangoldeja
-omenoita (mahdollisimman kiinteitä, ei jauhoisia)
-rucolaa ja/tai persiljaa
Helppo ja hyvä! Vihanneksia kannattaa laittaa mahdollisimman paljon suhteessa omenoihin mutta toki on tärkeää että maku miellyttää, joten on hyvä maistella ja lisätä aineksia sen mukaan. Ainekset olen kerännyt omasta puutarhasta omenoita lukuunottamatta (puiden kasvamista saanee odotella vielä pari vuotta...).
-mangoldeja
-omenoita (mahdollisimman kiinteitä, ei jauhoisia)
-rucolaa ja/tai persiljaa
Helppo ja hyvä! Vihanneksia kannattaa laittaa mahdollisimman paljon suhteessa omenoihin mutta toki on tärkeää että maku miellyttää, joten on hyvä maistella ja lisätä aineksia sen mukaan. Ainekset olen kerännyt omasta puutarhasta omenoita lukuunottamatta (puiden kasvamista saanee odotella vielä pari vuotta...).
Kefiirin jälkeen kombucha!
Tänä kesänä me tutustuttiin kombuchaan, tai ennemminkin alettiin tehdä sitä itse kaupasta ostamisen sijaan. Kombucha on aika samantyyppinen kupliva ja makea juoma kuin (vesi)kefiiri (myös terveyshyötyjen puolesta), mutta sen valmistamiseen ei käytetä siemeniä, vaan eräänlaista pannukakkua muistuttavaa sientä. Sieni laitetaan makeutetulla teellä tai yrttihaudukkeella täytettyyn astiaan (esim. lasipurkki) ja annetaan käydä muutama päivä huoneenlämmössä valolta suojassa, minkä jälkeen juoma laitetaan jääkaappiin (ilman sientä).
Kombucha maistuu vähän eriltä kuin kefiiri; me ihastuttiin siihen ja ollaan tehty sitä litrakaupalla, tosin nyt innostus alkaa jo vähän laantua. Juoman makeutta voi säädellä sokerin määrän lisäksi käymisajan pituudella; mitä kauemmin sen antaa tekeytyä, sitä vahvempaa siitä tulee.
Kombucha tehdään yleensä mustaan teehen, mutta me käytetään siihen puutarhasta kerättyjä nokkosen, vadelmapensaan ja/tai karhunvatukkapensaan lehtiä. Valmiissa juomassa ei ehkä ole enää kofeiinia käymisen jäljiltä mutta varmassa vara parempi, ja tottakai on parempi (ja halvempaa) myös käyttää itse kerättyjä kasveja kuin toiselta puolelta maailmaa rahdattua teetä.
Sieni me löydettiin nettiryhmän kautta. Nimittäin kun on kerran alkanut valmistaa kombuchaa, sieni kasvaa ja lisääntyy (se tekee aina uuden kerroksen jonka voi irrottaa ensimmäisestä) niin että voit antaa siitä osan muille. Kun sienen laittaa sitä leveämpään astiaan, se leviää astian levyiseksi. Sieni joka me saatiin oli sen verran leveä että me jouduttiin heti kättelyssä leikkaamaan se saksilla neljään osaan. Sen jälkeen me ollaan jaettu sitä useammalle kiinnostuneelle, muun muassa Fafan äidille jonka oma sieni oli kuollut jo vuosia sitten ja joka vei sen matkalaukussa Senegaliin asti ongelmitta!
Joka tapauksessa suosittelen kokeilemaan, kombuchanteko on helppoa ja Suomessakin on kefiirille ja kombuchalle omistettu facebookryhmä, jonka kautta voi saada siemeniä/sienen.
Kombucha maistuu vähän eriltä kuin kefiiri; me ihastuttiin siihen ja ollaan tehty sitä litrakaupalla, tosin nyt innostus alkaa jo vähän laantua. Juoman makeutta voi säädellä sokerin määrän lisäksi käymisajan pituudella; mitä kauemmin sen antaa tekeytyä, sitä vahvempaa siitä tulee.
Kombucha tehdään yleensä mustaan teehen, mutta me käytetään siihen puutarhasta kerättyjä nokkosen, vadelmapensaan ja/tai karhunvatukkapensaan lehtiä. Valmiissa juomassa ei ehkä ole enää kofeiinia käymisen jäljiltä mutta varmassa vara parempi, ja tottakai on parempi (ja halvempaa) myös käyttää itse kerättyjä kasveja kuin toiselta puolelta maailmaa rahdattua teetä.
Sieni me löydettiin nettiryhmän kautta. Nimittäin kun on kerran alkanut valmistaa kombuchaa, sieni kasvaa ja lisääntyy (se tekee aina uuden kerroksen jonka voi irrottaa ensimmäisestä) niin että voit antaa siitä osan muille. Kun sienen laittaa sitä leveämpään astiaan, se leviää astian levyiseksi. Sieni joka me saatiin oli sen verran leveä että me jouduttiin heti kättelyssä leikkaamaan se saksilla neljään osaan. Sen jälkeen me ollaan jaettu sitä useammalle kiinnostuneelle, muun muassa Fafan äidille jonka oma sieni oli kuollut jo vuosia sitten ja joka vei sen matkalaukussa Senegaliin asti ongelmitta!
Joka tapauksessa suosittelen kokeilemaan, kombuchanteko on helppoa ja Suomessakin on kefiirille ja kombuchalle omistettu facebookryhmä, jonka kautta voi saada siemeniä/sienen.
Video: Tutkijan näkemys raakaravinnosta
Sain tänään tekstitettyä loppuun mahtavan uuden videon. En jostain syystä taas onnistu liittämään videota tähän, mutta tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/watch?v=PA8ipxoFlN8
Tämä video tuo vähän vaihtelua ja uutta näkökulmaa, nimittäin haastateltavana on kantasolututkija ja biokemisti Miguel Barthéléry, joka kertoo omasta kokemuksestaan raakaravinnosta ja siitä, miten se liittyy hänen tekemäänsä tutkimukseen.
Inspiroiva video, suosittelen ehdottomasti katsomaan!
PS. Jos tykkäät videoistani, pliis klikkaa youtubessa peukkua ylöspäin, tilaa ja jaa! Siten ne saa enemmän näkyvyyttä.
https://www.youtube.com/watch?v=PA8ipxoFlN8
Tämä video tuo vähän vaihtelua ja uutta näkökulmaa, nimittäin haastateltavana on kantasolututkija ja biokemisti Miguel Barthéléry, joka kertoo omasta kokemuksestaan raakaravinnosta ja siitä, miten se liittyy hänen tekemäänsä tutkimukseen.
Inspiroiva video, suosittelen ehdottomasti katsomaan!
PS. Jos tykkäät videoistani, pliis klikkaa youtubessa peukkua ylöspäin, tilaa ja jaa! Siten ne saa enemmän näkyvyyttä.
mardi 14 juin 2016
Video: B12-vitamiini, purkista vai ei?
Sain viimein valmiiksi tekstit videoon B12-vitamiinista. Kaikkien kasvissyöjien ja vegaanien erityisesti kannattais katsoa tämä video, nimittäin B12-vitamiinin saanti on monesti aika hämärä aihe: toistellaan vain että sitä pitää ottaa koska sitä ei saa muualta kuin eläintuotteista mutta tarkempaa faktatietoa ei paljon ole saatavilla. Tässä sitä nyt on ja se saattaa yllättää...
Videossa on myös kiva maitohapatusresepti jota olen itsekin testannut!
Maitohapatus on helppoa ja onnistuu aina.
Muistutuksena: tekstitykset saa näkyviin alapalkista oikealta, klikkaa video Youtubeen (YouTube-kuvakkeesta) jos ei muuten näy.
Maitohapatus on helppoa ja onnistuu aina.
Muistutuksena: tekstitykset saa näkyviin alapalkista oikealta, klikkaa video Youtubeen (YouTube-kuvakkeesta) jos ei muuten näy.
Uusi elämä maisterina
Niin siinä kävi että maisteri on nyt taskussa (tosin odotan vielä tutkintotodistusta saapuvaksi postissa sormet ristissä, ei olisi ensimmäinen kerta kun lähetys ei ihan tule perille), lukuvuosi pulkassa ja muutin maasta. Minun koti on nyt täällä ranskalaisessa pikkukylässä!
Tällä hetkellä elämässä muun muassa:
1. autokoulu: ajokortin saaminen on nyt roikkunut lähes viisi vuotta siitä lähtien kun mokasin eka kerran inssissä Lyonissa asuessani
2. lomailu: kirsikoiden syöminen puusta, päiväreissu Grenoblessa, uiminen läheisessä järvessä, ulkokirppikset (mulla on nyt hyvä syy ostaa vaatteita kun muutossa iso osa piti jättää Suomeen)...
3. remontti/sisustusjutut: ollaan nyt vaihdettu kuus kattolamppua, pari vielä jäljellä (entinen omistaja oli laittanut rumia ja energiasyöppöjä spottilamppuja joka huoneeseen). Lisäksi löydettiin viimein punainen verhotanko keittiöön ja kunhan löydän ompelukoneen, aion kyhätä verhot Fafan isän Senegalista tuomasta kankaasta. Ollaan myös siivottu varasto uuteen uskoon ja nikkaroitu sinne kaksi hyllyä (vanhoista puulavoista tietenkin) jotka aion vielä joskus maalata.
Yhteen hyllyyn järjestetään maitohapatetut jutut, pestot yms, toiseen hedelmät ja kasvikset. Molempien hyllyjen kasaamisessa meni muutama tunti, tehtiin ne siis eri päivinä.
4. työnhaku: mieluiten opettaisin esimerkiksi jossain vaihtoehtoisessa koulussa, mutta niitä on sen verran vähän että haen myös julkisiin kouluihin.
5. detox: siitä lähtien kun tulin Ranskaan kohta kaksi viikkoa sitten, olen ollut puhtaalla raakaravinnolla: ateria kerran päivässä (yleensä hedelmiä ja salaatti illalla), yksi mehupaastopäivä viikossa. Maksan edelleen Helsingin ylilyönneistä; nenäliinoja on kulunut kovaan tahtiin, päänahkaa kutittanut jne. Mutta oireet alkaa olla vähenemään päin. Suosittelen todellakin kerran päivässä syömistä. Energiaa riittää kaikelaiseen (esim. hyllyjen rakentamiseen), ruokabudjetti pienenee, ja terveys kohenee paaston ansiosta. Huom. kuitenkin ettei ole kyse kalorien rajoittamisesta vaan se yksi ateria on sitten runsas!
Tällä hetkellä elämässä muun muassa:
1. autokoulu: ajokortin saaminen on nyt roikkunut lähes viisi vuotta siitä lähtien kun mokasin eka kerran inssissä Lyonissa asuessani
2. lomailu: kirsikoiden syöminen puusta, päiväreissu Grenoblessa, uiminen läheisessä järvessä, ulkokirppikset (mulla on nyt hyvä syy ostaa vaatteita kun muutossa iso osa piti jättää Suomeen)...
3. remontti/sisustusjutut: ollaan nyt vaihdettu kuus kattolamppua, pari vielä jäljellä (entinen omistaja oli laittanut rumia ja energiasyöppöjä spottilamppuja joka huoneeseen). Lisäksi löydettiin viimein punainen verhotanko keittiöön ja kunhan löydän ompelukoneen, aion kyhätä verhot Fafan isän Senegalista tuomasta kankaasta. Ollaan myös siivottu varasto uuteen uskoon ja nikkaroitu sinne kaksi hyllyä (vanhoista puulavoista tietenkin) jotka aion vielä joskus maalata.
Yhteen hyllyyn järjestetään maitohapatetut jutut, pestot yms, toiseen hedelmät ja kasvikset. Molempien hyllyjen kasaamisessa meni muutama tunti, tehtiin ne siis eri päivinä.
4. työnhaku: mieluiten opettaisin esimerkiksi jossain vaihtoehtoisessa koulussa, mutta niitä on sen verran vähän että haen myös julkisiin kouluihin.
5. detox: siitä lähtien kun tulin Ranskaan kohta kaksi viikkoa sitten, olen ollut puhtaalla raakaravinnolla: ateria kerran päivässä (yleensä hedelmiä ja salaatti illalla), yksi mehupaastopäivä viikossa. Maksan edelleen Helsingin ylilyönneistä; nenäliinoja on kulunut kovaan tahtiin, päänahkaa kutittanut jne. Mutta oireet alkaa olla vähenemään päin. Suosittelen todellakin kerran päivässä syömistä. Energiaa riittää kaikelaiseen (esim. hyllyjen rakentamiseen), ruokabudjetti pienenee, ja terveys kohenee paaston ansiosta. Huom. kuitenkin ettei ole kyse kalorien rajoittamisesta vaan se yksi ateria on sitten runsas!
vendredi 20 mai 2016
Kefiiri: siemeniä tarjolla!
Olen aikonut jo jonkun aikaa kirjoittaa kefiiristä. Se on juoma joka muistuttaa maultaan vähän simaa, tosin vähemmän makeana. Luomukaupoista kuten Ruohonjuuresta voi ostaa valmista kefiiriä; juuri tämän tuotteen kautta tutustuin itsekin alunperin kefiiriin jo vuosia sitten Ranskassa, ostin sitä kerran vappuna siman korvikkeeksi. Kefiirin idea on erityisesti se, että siinä on suolistolle hyödyllisiä pieneliöitä. Se sisältää myös esimerkiksi vitamiineja.
Kefiiriä on helppo tehdä itse kotona: tarvitaan vain lasinen astia, kefiirinsiemeniä, vettä, sokeria/kuivahedelmiä, (luomu)sitruunaa ja mahdollisesti inkivääriä. Prosessi on niin helppo että jopa Fafa jaksoi nähdä vaivan, jolloin mulle ei enää jäänyt mitään tekosyytä olla ryhtymättä toimeen itsekin.
Lasipurkki tai -pullo täytetään vedellä ja mukaan sekoitetaan pari ruokalusikallista (tai maun mukaan) sokeria. Itse olen käyttänyt palmu- tai intiaanisokeria. Vaihtoehtoisesti voi käyttää pelkästään kuivahedelmiä kuten viikunoita ja rusinoita sokerin sijasta, hunaja taas ei toimi. Sitten lisätään pari ruokalusikallista kefiirinsiemeniä, pari viipaletta sitruunaa ja halutessasi tuoretta inkivääriä lisämausteeksi. Purkki peitetään esimerkiksi kankaalla (ei siis kannella koska siemenet tarvitsee happea) ja annetaan olla huoneenlämmössä pari päivää. Sitten siivilöidään neste toiseen pulloon ja laitetaan jääkaappiin vaikka päiväksi ennen nauttimista; sitruunat, inkivääriviipaleet ja kuivahedelmät heitetään pois. Alkuperäiseen purkkiin voi laittaa heti uuden satsin tekeytymään.
Mitä kauemmin kefiirin antaa tekeytyä, sitä pistävämmän makuista siitä tulee, niin että jossain välissä sitä voi jo hyvin käyttää omenaviinietikan tapaan! En aiokaan enää ostaa etikkaa ollenkaan. Pari päivää käynyt kefiiri on kuitenkin minusta oikein hyvää ja aika simamaista, hyvä kesäjuoma siis! Tässä vielä hyvä blogiartikkeli ginger ale -kefiiristä!
Kefiirinsiemet on tosiaan eläviä ja käyttää ravintonaan sokeria. Ne lisääntyy vähitellen, mikä on kiva juttu koska ylimääräiset siemenet voi sitten laittaa jakoon. Se tarkoittaa kuitenkin myös sitä että niitä pitää ruokkia ettei ne kuole; kun niitä säilyttää jääkaapissa, ne syö vähemmän, jolloin pienikin määrä vettä ja sokeria riittää.
Yksi syy miksi halusin kirjoittaa kefiiristä on se, että haluaisin antaa omat siemeneni eteenpäin, varsinkin kun olen muuttamassa Ranskaan parin viikon päästä. Jos siis olet Helsingin suunnalla ja kiinnostunut siemenistä, laita kommenttia!
Kefiiriä on helppo tehdä itse kotona: tarvitaan vain lasinen astia, kefiirinsiemeniä, vettä, sokeria/kuivahedelmiä, (luomu)sitruunaa ja mahdollisesti inkivääriä. Prosessi on niin helppo että jopa Fafa jaksoi nähdä vaivan, jolloin mulle ei enää jäänyt mitään tekosyytä olla ryhtymättä toimeen itsekin.
Lasipurkki tai -pullo täytetään vedellä ja mukaan sekoitetaan pari ruokalusikallista (tai maun mukaan) sokeria. Itse olen käyttänyt palmu- tai intiaanisokeria. Vaihtoehtoisesti voi käyttää pelkästään kuivahedelmiä kuten viikunoita ja rusinoita sokerin sijasta, hunaja taas ei toimi. Sitten lisätään pari ruokalusikallista kefiirinsiemeniä, pari viipaletta sitruunaa ja halutessasi tuoretta inkivääriä lisämausteeksi. Purkki peitetään esimerkiksi kankaalla (ei siis kannella koska siemenet tarvitsee happea) ja annetaan olla huoneenlämmössä pari päivää. Sitten siivilöidään neste toiseen pulloon ja laitetaan jääkaappiin vaikka päiväksi ennen nauttimista; sitruunat, inkivääriviipaleet ja kuivahedelmät heitetään pois. Alkuperäiseen purkkiin voi laittaa heti uuden satsin tekeytymään.
Mitä kauemmin kefiirin antaa tekeytyä, sitä pistävämmän makuista siitä tulee, niin että jossain välissä sitä voi jo hyvin käyttää omenaviinietikan tapaan! En aiokaan enää ostaa etikkaa ollenkaan. Pari päivää käynyt kefiiri on kuitenkin minusta oikein hyvää ja aika simamaista, hyvä kesäjuoma siis! Tässä vielä hyvä blogiartikkeli ginger ale -kefiiristä!
Kefiirinsiemet on tosiaan eläviä ja käyttää ravintonaan sokeria. Ne lisääntyy vähitellen, mikä on kiva juttu koska ylimääräiset siemenet voi sitten laittaa jakoon. Se tarkoittaa kuitenkin myös sitä että niitä pitää ruokkia ettei ne kuole; kun niitä säilyttää jääkaapissa, ne syö vähemmän, jolloin pienikin määrä vettä ja sokeria riittää.
Yksi syy miksi halusin kirjoittaa kefiiristä on se, että haluaisin antaa omat siemeneni eteenpäin, varsinkin kun olen muuttamassa Ranskaan parin viikon päästä. Jos siis olet Helsingin suunnalla ja kiinnostunut siemenistä, laita kommenttia!
mardi 10 mai 2016
Kuivapaaston loppu: voikukanlehtimehun kautta kesäkurpitsa-avokadopastaan
Helsingissä taas! Ja hyvään aikaan, koska pohjoisessa alkoi olla aika pilvistä ja sateista kun taas täällä on kesä! Ennen lähtöä ehdin vielä hyppiä trampoliinilla. Se on hyvää liikuntaa varsinkin paaston aikana koska hyppiminen saa imunesteen kiertämään ja sitä voi tehdä niin kevyesti kuin tarvitsee.
Viidennen kuivapaastopäivän jälkeen näin unta vesipulloista ja aamulla heräsin kyllä aikaisin ja virkeänä mutta suuta kuivasi kauheasti ja olin aika heikossa hapessa. Kun sitten tein siinä vielä äidille porkkanamehua niin päätin lopulta juoda vähän itsekin. Lisäksi en halunnut olla liian heikko seuraavana päivänä koska mulla oli töitä ja halusin myös mennä erääseen tanssitapahtumaan. Olenkin siitä lähtien ollut mehupaastolla. Nyt löytyy voikukkia joka puolelta ja keräsin jo niitä mehuun! Laitoin siihen voikukanlehtien lisäksi selleriä, omenan, inkivääriä ja persiljaa. Oli kyllä hyvää. Jännä juttu muuten, Thierry sanoi yhdessä videossa että Sergei Filonovin mukaan kuivapaastossa on kaksi isompaa puhdistumiskriisiä: ensimmäinen 5. ja 6. päivän välillä ja toinen 8. ja 9. päivän välillä. Ja tosiaan just silloin viidennen päivän iltana sain unta vasta kahden jälkeen yöllä ja mulla tuntui myös jonkun aikaa vatsassa jännää kipua (mutta ei liian voimakasta), ja näin unta niistä vesipulloista.
Parin päivän päästä tai ehkä jo huomenna aion syödä ensimmäisen aterian, kesäkurpitsapastaa jossa on paljon avokadoa, nam. Vein jo spiraalileikkurin Ranskaan mutta kun kesäkurpitsat raastaa monitoimikoneella niin se on oikeastaan ihan yhtä hyvä ainakin maun puolesta. Aion tosiaan kokeilla puolipaastoa eli vain yhden aterian syömistä päivässä, alan olla aika vakuuttunut konseptin mahtavuudesta, puuttuu enää oma kokemus! Jos toimii hyvin niin otan tavaksi, sen lisäksi että pidän edelleen yhden kuiva- tai mehupaastopäivän viikossa.
Seuraava pidempi paasto onkin varmaan sitten ensi syksynä tai talvena, kun hedelmät alkaa taas käydä vähiin. Siitä päätellen että tämänkertainen kuivapaasto sujui jo paljon helpommin kuin se ensimmäinen voisi ajatella että ehkä seuraava olisi vielä helpompi. Jos näin on niin paastoan sitten vielä kauemmin.
Nyt kaikki voikukanlehtiä ja nokkosia keräämään, ne on tässä vaiheessa (pieninä) parhaimmillaan!
Viidennen kuivapaastopäivän jälkeen näin unta vesipulloista ja aamulla heräsin kyllä aikaisin ja virkeänä mutta suuta kuivasi kauheasti ja olin aika heikossa hapessa. Kun sitten tein siinä vielä äidille porkkanamehua niin päätin lopulta juoda vähän itsekin. Lisäksi en halunnut olla liian heikko seuraavana päivänä koska mulla oli töitä ja halusin myös mennä erääseen tanssitapahtumaan. Olenkin siitä lähtien ollut mehupaastolla. Nyt löytyy voikukkia joka puolelta ja keräsin jo niitä mehuun! Laitoin siihen voikukanlehtien lisäksi selleriä, omenan, inkivääriä ja persiljaa. Oli kyllä hyvää. Jännä juttu muuten, Thierry sanoi yhdessä videossa että Sergei Filonovin mukaan kuivapaastossa on kaksi isompaa puhdistumiskriisiä: ensimmäinen 5. ja 6. päivän välillä ja toinen 8. ja 9. päivän välillä. Ja tosiaan just silloin viidennen päivän iltana sain unta vasta kahden jälkeen yöllä ja mulla tuntui myös jonkun aikaa vatsassa jännää kipua (mutta ei liian voimakasta), ja näin unta niistä vesipulloista.
Parin päivän päästä tai ehkä jo huomenna aion syödä ensimmäisen aterian, kesäkurpitsapastaa jossa on paljon avokadoa, nam. Vein jo spiraalileikkurin Ranskaan mutta kun kesäkurpitsat raastaa monitoimikoneella niin se on oikeastaan ihan yhtä hyvä ainakin maun puolesta. Aion tosiaan kokeilla puolipaastoa eli vain yhden aterian syömistä päivässä, alan olla aika vakuuttunut konseptin mahtavuudesta, puuttuu enää oma kokemus! Jos toimii hyvin niin otan tavaksi, sen lisäksi että pidän edelleen yhden kuiva- tai mehupaastopäivän viikossa.
Seuraava pidempi paasto onkin varmaan sitten ensi syksynä tai talvena, kun hedelmät alkaa taas käydä vähiin. Siitä päätellen että tämänkertainen kuivapaasto sujui jo paljon helpommin kuin se ensimmäinen voisi ajatella että ehkä seuraava olisi vielä helpompi. Jos näin on niin paastoan sitten vielä kauemmin.
Nyt kaikki voikukanlehtiä ja nokkosia keräämään, ne on tässä vaiheessa (pieninä) parhaimmillaan!
jeudi 5 mai 2016
Kuivapaastosta ja banaaniensäilytysvinkki
Terveisiä Torniosta. Täällä pohjoisessa ollaan taas pitkästä aikaa ja - taas - paastolla! Olen mennyt nimittäin viime aikoina vähän alamäkeä ravinnon suhteen ja erityisesti silloin kun gradun kirjoittaminen oli kiireisimmillään, istuin aamusta iltaan koneella ja lähinnä napostelin suklaata ja chilipähkinöitä. Ja kun pääsin siihen pisteeseen että kaikki housut kiristää, iho on kaikkea muuta kuin siloinen, päänahkaa kutittaa ja mitä vielä, niin päätin että oli lopulta aika ottaa taas ohjat käsiin.
Joten nyt on sitten kolmas kuivapaastopäivä menossa. Toistaiseksi sujuu oikein hyvin ja on ihanaa kun nyt tuli niin aurinkoista että voi vain lekotella terassilla kirja kädessä ja nauttia lämmöstä! Ihan eri meininki siis kuin silloin joulukuussa kun viimeksi kuivapaastosin. Thierry tekee tällä hetkellä kaikenlaisia paastoonliittyviä videoita, mikä on tosi inspiroivaa ja hyödyllistä.
Opin esimerkiksi että paastoa ei kannata lopettaa syömällä hedelmiä vaan mieluiten juomalla ensin vihermehua ja syömällä sitten rasvaa (esim. avokadoja) ja kasviksia, jos mahdollista niin että syö vain yhden aterian päivässä. Siten syömisen uudelleen aloittamisen pitäisi olla paljon hallitumpaa eikä bulimista. Aion todellakin kokeilla, mulla on ollut just se ongelma että kun lopettaa paaston niin jotenki heti kompensoi sitä syömättömyyttä ylensyönnillä ja mahdollisesti epäterveellisellä ravinnolla. Opin myös että kuivapaasto on ihan parasta koska yksi kuivapaastopäivä vastaa kahta vesipaastopäivää, ja lisäksi kuivapaastotessa on paljon vähemmän pahoinvointia, oksentamista ym. eliminaatio-oireita kuin vesipaastossa. Mutta yritän saada jossain välissä tekstitettyä ne videot!
Sitä odotellessa, pieni vinkki banaanien säilytykseen. Jos haluaa hidastaa banaanien kypsymistä, kannattaa sitoa tertun kanta niin kuin joskus kaupan banaaneissa on sidottu.
Ostin muistaakseni nämä banaanit suunnilleen samaan aikaan: huomaatte että terttu jota ei ole sidottu on kypsempi kuin sidotut.
Ja vielä toinen vinkki: kun käyttää monitoimikonetta, EI kannata pudottaa vahingossa lusikkaa täydellä teholla pyörivään koneeseen, jos ei halua siihen ilmastointiaukkoa.
Joten nyt on sitten kolmas kuivapaastopäivä menossa. Toistaiseksi sujuu oikein hyvin ja on ihanaa kun nyt tuli niin aurinkoista että voi vain lekotella terassilla kirja kädessä ja nauttia lämmöstä! Ihan eri meininki siis kuin silloin joulukuussa kun viimeksi kuivapaastosin. Thierry tekee tällä hetkellä kaikenlaisia paastoonliittyviä videoita, mikä on tosi inspiroivaa ja hyödyllistä.
Opin esimerkiksi että paastoa ei kannata lopettaa syömällä hedelmiä vaan mieluiten juomalla ensin vihermehua ja syömällä sitten rasvaa (esim. avokadoja) ja kasviksia, jos mahdollista niin että syö vain yhden aterian päivässä. Siten syömisen uudelleen aloittamisen pitäisi olla paljon hallitumpaa eikä bulimista. Aion todellakin kokeilla, mulla on ollut just se ongelma että kun lopettaa paaston niin jotenki heti kompensoi sitä syömättömyyttä ylensyönnillä ja mahdollisesti epäterveellisellä ravinnolla. Opin myös että kuivapaasto on ihan parasta koska yksi kuivapaastopäivä vastaa kahta vesipaastopäivää, ja lisäksi kuivapaastotessa on paljon vähemmän pahoinvointia, oksentamista ym. eliminaatio-oireita kuin vesipaastossa. Mutta yritän saada jossain välissä tekstitettyä ne videot!
Sitä odotellessa, pieni vinkki banaanien säilytykseen. Jos haluaa hidastaa banaanien kypsymistä, kannattaa sitoa tertun kanta niin kuin joskus kaupan banaaneissa on sidottu.
Ostin muistaakseni nämä banaanit suunnilleen samaan aikaan: huomaatte että terttu jota ei ole sidottu on kypsempi kuin sidotut.
Ja vielä toinen vinkki: kun käyttää monitoimikonetta, EI kannata pudottaa vahingossa lusikkaa täydellä teholla pyörivään koneeseen, jos ei halua siihen ilmastointiaukkoa.
mardi 26 avril 2016
Bloggaajan paluu: kräkkerit ja cashewtahna
Palautin viime viikonloppuna gradun joten ehdin viimein taas bloggaamaan! Vapaus!!!
Ensimmäisenä voisin puhua kräkkereistä, nimittäin testasin uunissa tehtäviä kräkkereitä ja se onnistui mahtavasti!
Resepti on aika yksinkertainen :
-porkkanoiden mehustuksesta jäänyt kuitu (pellilliseen vähän päälle puoli kiloa porkkanoita Omegalla mehustaessa)
-pari desiä (?) pellavansiemeniä (kannattaa rouhia vähän tehosekoittimessa ennen kuin laittaa sekaan)
-pari desiä auringonkukansiemeniä (mieluiten liotettuja ja idätettyjä)
-mausteeksi esim. yrttimaustetta ja pippuria
(valkosipulinkynsi hienonnettuna)
(omenaviinietikkaa)
vettä ja merivettä tai suolaa sopivasti
Sekoita ainekset keskenään ja levitä pellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi.
Sitten vain uuni mahdollisimman pienelle, meillä pienin luku mittarissa on 50 mutta vähän sen alle saa säädettyä. En ole varma onko nämä kräkkerit teknisesti ottaen raakoja mutta ainakin lähellä sitä. Eli uunin luukku pitää ehdottomasti jättää raoelleen (niin vähän kuin on mahdollista niin että luukku pysyy itsestään auki) jotta kostea höyry pääsee ulos. Laitan kräkkerit uuniin illalla ja aamulla ne on aika lailla valmiit.
Ennen laitoin aika paljon pellavansiemeniä mutta nyt laitan suurimmaksi osaksi porkkanankuitua jolloin kräkkereistä tulee mureampia. En myöskään enää käytä punajuurikuitua koska se on ehkä vähän liian kovaa, vaikka pitäisi ehkä testata vielä.
Tykkään syödä kräkkereitä erilaisilla päällysteillä : rucolaa, salaattia, paprikaa, jotain itsetehtyä levitettä (kuvassa cashewtahnaa), ituja, merilevätartaria...
Cashewtahna :
-liotettuja cashewpähkinöitä
-sitruunamehua
-aurinkokuivattuja tomaatteja (liota mahdollisesti vedessä etukäteen jos on kovin kuivia)
-yrttejä, pippuria, valkosipulinkynsi
-vettä sopivan koostumuksen saamiseksi
Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi.
Ensimmäisenä voisin puhua kräkkereistä, nimittäin testasin uunissa tehtäviä kräkkereitä ja se onnistui mahtavasti!
Resepti on aika yksinkertainen :
-porkkanoiden mehustuksesta jäänyt kuitu (pellilliseen vähän päälle puoli kiloa porkkanoita Omegalla mehustaessa)
-pari desiä (?) pellavansiemeniä (kannattaa rouhia vähän tehosekoittimessa ennen kuin laittaa sekaan)
-pari desiä auringonkukansiemeniä (mieluiten liotettuja ja idätettyjä)
-mausteeksi esim. yrttimaustetta ja pippuria
(valkosipulinkynsi hienonnettuna)
(omenaviinietikkaa)
vettä ja merivettä tai suolaa sopivasti
Sekoita ainekset keskenään ja levitä pellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi.
Sitten vain uuni mahdollisimman pienelle, meillä pienin luku mittarissa on 50 mutta vähän sen alle saa säädettyä. En ole varma onko nämä kräkkerit teknisesti ottaen raakoja mutta ainakin lähellä sitä. Eli uunin luukku pitää ehdottomasti jättää raoelleen (niin vähän kuin on mahdollista niin että luukku pysyy itsestään auki) jotta kostea höyry pääsee ulos. Laitan kräkkerit uuniin illalla ja aamulla ne on aika lailla valmiit.
Ennen laitoin aika paljon pellavansiemeniä mutta nyt laitan suurimmaksi osaksi porkkanankuitua jolloin kräkkereistä tulee mureampia. En myöskään enää käytä punajuurikuitua koska se on ehkä vähän liian kovaa, vaikka pitäisi ehkä testata vielä.
Tykkään syödä kräkkereitä erilaisilla päällysteillä : rucolaa, salaattia, paprikaa, jotain itsetehtyä levitettä (kuvassa cashewtahnaa), ituja, merilevätartaria...
Cashewtahna :
-liotettuja cashewpähkinöitä
-sitruunamehua
-aurinkokuivattuja tomaatteja (liota mahdollisesti vedessä etukäteen jos on kovin kuivia)
-yrttejä, pippuria, valkosipulinkynsi
-vettä sopivan koostumuksen saamiseksi
Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi.
samedi 30 janvier 2016
Video: tärkein terveysneuvoni
Tämän Thierryn videon ansiosta tajusin, ettei ongelma ole ihmisen pahuus vaan se, että meidät opetetaan tottelemaan sokeasti muiden käskyjä. Että meidät vieraannutetaan meidän omista tuntemuksista ja harkintakyvystä. Ne ihmiset, jotka kieltäytyy antamasta tappavaa sähköiskua toiselle ihmiselle tai tekemästä yhteistyötä natsien kanssa, on vahvoja ihmisiä, jotka osaa kyseenalaistaa auktoriteetit ja ajatella omilla aivoilla.
Meillä on siis toivoa. Itse opettajana en halua opettaa alistumista ja tottelemista. Haluan opettaa itseänäisyyttä, kyseenalaistamista ja keskustelua. Uskon että tässä mielessä on jo menty eteenpäin viime vuosikymmenten aikana. Kuitenkin juuri suomalaiset on erityisen auktoriteettiuskovaisia verrattuna esimerkiksi ranskalaisiin, ehkei niinkään koulussa mutta terveyden suhteen ainakin.
Kaikki mikä on tieteellisesti tutkittua, otetaan kuin jumalan sanana usein tajuamatta katsoa tarkemmin kuka tutki, miksi ja miten tarkalleen; onko tutkimus luotettava? Ei osata kyseenalaistaa esimerkiksi maitotuotteiden lobbausta ja propagandamainontaa vaan sinisilmäisesti niellään kaikki valheet luiden vahvistumisesta ja maidonjuomisen tärkeydestä. Ei ymmärretä, että kaikki tosiaan pyörii rahan ja vallan ympärillä eikä ihmisten terveydellä ole siinä mitään väliä! Liikennevaloissakin seisoskellaan valon vihreäksi vaihtumiseen asti vaikkei autoja näkyisi mailla halmeilla.
Herätkää suomalaiset.
vendredi 22 janvier 2016
Merilevätartar
Tämä taitaa olla monille aika eksoottinen resepti. En tiedä myydäänkö Suomessa missään valmista merilevätartaria tai tuoretta merilevää. Itse tilaan (Ranskan osoitteeseeni) merilevää ranskalaisesta Biovie-nettikaupasta; Biovien tuotteet on todella laadukkaita. Voi olla että Biovie toimittaa myös Suomeen. Ranskassa tuoretta levää löytää myös luomukaupoista ja joskus aasialaisista kaupoista. Minun leväsuosikkeja on merisalaatti, merispaghetti ja dulse.
Jos oikein muistan niin ensimmäinen merilevätartar jota maistoin oli ranskalaisesta luomukaupasta uteliaisuudesta ostettu tartar. Viime vuoden puolella Thierry teki Eric Viardin (joka itse asiassa on nimenomaan Biovien takana) videon merilevätartarin tekemisestä itse ja laitoinkin sitten reseptin testiin.
Thierryn merilevätartar (iso annos! Mutta säilyy kauan)
n. kilo tuoretta merilevää (esim. dulsea ja merisalaattia)
1 valkosipuli (siis kaikki kynnet!)
3-5 rkl kapriksia (suolattomia jos mahdollista)/suolakurkkuja/omenaviinietikkaa
5 sitruunan mehu
pari desiä oliiviöljyä
(sipulia)
Huuhtele merilevät perusteellisesti suolan poistamiseksi, laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen (paitsi öljy) ja sekoita. Lisää öljyä vähitellen sopivaan määrään asti.
Olen käyttänyt kyllä tätä reseptiä jo pari kolme kertaa, mutta viimeksi mietin että on siinä vain liikaa sitruunaa.
Kehittelin sitten lopulta toisen reseptin, johon käytin inspiraationa erään valmiin tartarin ainesosaluetteloa. Jos nyt tätä voi reseptiksi sanoa; oikeastaan tartariin voi laittaa mitä vaan tykkää, maistella välissä samalla kun tekee ja lisäillä tarpeen mukaan. Tämä oli tällainen kokeilu ja ensi kerralla saatan laittaa vähän eri aineksia ja määriä.
"Marian merilevätartar"
ehkä 300-500 g merisalaattia
1 valkosipulinkynsi
1 sipuli
puolikkaan sitruunan mehu
siideriviinietikkaa
sinappia (ei mitään lisäainesokerihöttöä)
yrttisekoitusta
(itse) maustettua oliiviöljyä (öljyn ei tosiaankaan tarvitse olla maustettua, tässä tapauksessa tartarista tuli vähän liiankin tulista koska öljyssä oli aika paljon chiliä...)
Sitten vain valmis tartar purkkiin ja jääkaappiin.
Tartar maistuu hyvin esimerkiksi kräkkereiden päällä tai salaatin lisukkeena: olen syönyt sitä nyt pariin kertaan Kiitospäivän kasvistäyte -salaatin kanssa.
Jos merilevä yleensä ottaen on vieras herkku niin suosittelen kyllä kokeilemaan erityyppisiä leväjuttuja!
Jos oikein muistan niin ensimmäinen merilevätartar jota maistoin oli ranskalaisesta luomukaupasta uteliaisuudesta ostettu tartar. Viime vuoden puolella Thierry teki Eric Viardin (joka itse asiassa on nimenomaan Biovien takana) videon merilevätartarin tekemisestä itse ja laitoinkin sitten reseptin testiin.
Thierryn merilevätartar (iso annos! Mutta säilyy kauan)
n. kilo tuoretta merilevää (esim. dulsea ja merisalaattia)
1 valkosipuli (siis kaikki kynnet!)
3-5 rkl kapriksia (suolattomia jos mahdollista)/suolakurkkuja/omenaviinietikkaa
5 sitruunan mehu
pari desiä oliiviöljyä
(sipulia)
Huuhtele merilevät perusteellisesti suolan poistamiseksi, laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen (paitsi öljy) ja sekoita. Lisää öljyä vähitellen sopivaan määrään asti.
Olen käyttänyt kyllä tätä reseptiä jo pari kolme kertaa, mutta viimeksi mietin että on siinä vain liikaa sitruunaa.
Kehittelin sitten lopulta toisen reseptin, johon käytin inspiraationa erään valmiin tartarin ainesosaluetteloa. Jos nyt tätä voi reseptiksi sanoa; oikeastaan tartariin voi laittaa mitä vaan tykkää, maistella välissä samalla kun tekee ja lisäillä tarpeen mukaan. Tämä oli tällainen kokeilu ja ensi kerralla saatan laittaa vähän eri aineksia ja määriä.
"Marian merilevätartar"
ehkä 300-500 g merisalaattia
1 valkosipulinkynsi
1 sipuli
puolikkaan sitruunan mehu
siideriviinietikkaa
sinappia (ei mitään lisäainesokerihöttöä)
yrttisekoitusta
(itse) maustettua oliiviöljyä (öljyn ei tosiaankaan tarvitse olla maustettua, tässä tapauksessa tartarista tuli vähän liiankin tulista koska öljyssä oli aika paljon chiliä...)
Sitten vain valmis tartar purkkiin ja jääkaappiin.
Tartar maistuu hyvin esimerkiksi kräkkereiden päällä tai salaatin lisukkeena: olen syönyt sitä nyt pariin kertaan Kiitospäivän kasvistäyte -salaatin kanssa.
Jos merilevä yleensä ottaen on vieras herkku niin suosittelen kyllä kokeilemaan erityyppisiä leväjuttuja!
jeudi 14 janvier 2016
Thierry Casasnovas in English
En suinkaan ole ainoa, joka tekstittää Thierry Casasnovasin videoita, vaan tekstityksiä tehdään yhä enemmän ja useammille kielille. Régénère-sivulle on vasta lisätty osio, jossa on videoita englanninkielisillä tekstityksillä. Toistaiseksi videoita on vain kaksi, joista toisen olen tekstittänyt suomeksi. Tässä taas se toinen: 30 minutes to change your life!
mercredi 13 janvier 2016
Auringonkukansiemenpateetäytteinen sushi
Mulla on uusi raakasushiresepti, joka on taas edellistä parempi. Nyt alkaa noriarkkeja kulua aika tahtia...
Keksin muunnella vegaanista kalkkunaburgerireseptiä hieman niin, että laitoin kesäkurpitsan sijasta porkkanoiden mehustamisesta saatua kuitua. Taas yksi tapa käyttää kuitu! Vähensin myös auringonkukansiementen määrää.
Auringonkukansiemenpateeẗäytteinen sushi
2 kuppia porkkanakuitua
1 kuppi liotettuja (ja mahdollisesti idätettyjä) auringonkukansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
reilusti (kuivattua) tilliä, juustokuminaa, pippuria, chiliä
(1 rkl sitruunamehua)
loraus omenaviinietikkaa
(meri)vettä
Noriarkkeja
Muita täytteitä: salaatinlehtiä, paprikasiivuja, ituja (sinimailanen ym), kapriksia...
Laita ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi.
Aseta lautaselle norileväarkki (kannattaa leikata neljään pienempään osaan), laita siihen pateeta, sekä lisäksi muita täytteitä.
Rullaa ja nauti!
Keksin muunnella vegaanista kalkkunaburgerireseptiä hieman niin, että laitoin kesäkurpitsan sijasta porkkanoiden mehustamisesta saatua kuitua. Taas yksi tapa käyttää kuitu! Vähensin myös auringonkukansiementen määrää.
Auringonkukansiemenpateeẗäytteinen sushi
2 kuppia porkkanakuitua
1 kuppi liotettuja (ja mahdollisesti idätettyjä) auringonkukansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
reilusti (kuivattua) tilliä, juustokuminaa, pippuria, chiliä
(1 rkl sitruunamehua)
loraus omenaviinietikkaa
(meri)vettä
Noriarkkeja
Muita täytteitä: salaatinlehtiä, paprikasiivuja, ituja (sinimailanen ym), kapriksia...
Laita ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi.
Aseta lautaselle norileväarkki (kannattaa leikata neljään pienempään osaan), laita siihen pateeta, sekä lisäksi muita täytteitä.
Rullaa ja nauti!
lundi 11 janvier 2016
Reippailua (kylmässä) ulkoilmassa
Tuli tänään ulkoiltua ihan poikkeuksellisen paljon. Nimittäin päätin kävellä pari lähijunapysäkin väliä, ja puolen tunnin reippailun jälkeen tajusin että olin lähtenyt väärään suuntaan. Ei kun käännös takasinpäin ja vaihteeksi oikeaa pysäkkiä kohti. Koko episodissa meni lopulta puolitoista tuntia. Eikä kävellessä edes tullut lämmin! Olisi kai pitänyt juosta.
Toista se oli Ranskassa, pääsin siellä puutarhatöihinkin. Me istutettiin Fafan kanssa viikunapuu, kolme viiniköynnöstä ja marjapensaita (mustaherukka, punaherukka, vadelma ja gojimarja. Kyllä, gojimarjapensas omalla pihalla!). Ja se kuoppien kaivaminen on oikeaa raatamista! Hedelmäpuut vaatii noin 80x80cm kokoisen kuopan ja pensaat jonkun puoli metriä suuntiinsa. Toivon että jooga kehittää minun käsivoimia, minun kaivamistehokkuus oli aika heikkoa Fafaan verrattuna. Tai mihin tahansa verrattuna.
Mulla on ikävä Ranskaan, täällä Helsingissä on niin kylmää ja stressaavaa. Mutta sain sentään tänään postissa uudet äidin kutomat lapaset ja veljen vaimon (eli kälyn!) kutoman pipon! Kiitos ihanat naiset :)
Pidän tänään minun uudenvuodenlupauksiin kuuluvan viikoittaisen mehupäivän. Tekee hyvää kaiken sen tosi epä-pranistisen paastonjälkeisen herkuttelun jälkeen...
Toista se oli Ranskassa, pääsin siellä puutarhatöihinkin. Me istutettiin Fafan kanssa viikunapuu, kolme viiniköynnöstä ja marjapensaita (mustaherukka, punaherukka, vadelma ja gojimarja. Kyllä, gojimarjapensas omalla pihalla!). Ja se kuoppien kaivaminen on oikeaa raatamista! Hedelmäpuut vaatii noin 80x80cm kokoisen kuopan ja pensaat jonkun puoli metriä suuntiinsa. Toivon että jooga kehittää minun käsivoimia, minun kaivamistehokkuus oli aika heikkoa Fafaan verrattuna. Tai mihin tahansa verrattuna.
Mulla on ikävä Ranskaan, täällä Helsingissä on niin kylmää ja stressaavaa. Mutta sain sentään tänään postissa uudet äidin kutomat lapaset ja veljen vaimon (eli kälyn!) kutoman pipon! Kiitos ihanat naiset :)
Pidän tänään minun uudenvuodenlupauksiin kuuluvan viikoittaisen mehupäivän. Tekee hyvää kaiken sen tosi epä-pranistisen paastonjälkeisen herkuttelun jälkeen...
dimanche 10 janvier 2016
Banaanijäätelö
Karobjäätelöä persikoiden kera |
Yksinkertaisin jäätelö tehdään näin: kuori kypsiä (pilkullisia) banaaneja, taita ne kahtia tai kolmeen osaan ja laita pakastepussissa pakastimeen. Kun banaanit on täysin pakastuneita (kannattaa pitää aina banaaneja varalla pakastimessa), laita ne monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi. Jäätelö on valmis!
Huom! Jos banaanit on kivikovia (riippuu pakastimen kylmyydestä) eikä monitoimikone kauhean kestävä, on paras antaa banaanien sulaa puolisen tuntia huoneenlämmössä ettei kone hajoa.
Jos haluaa makeampaa jäätelöä, kannattaa lisätä pehmeitä taateleita (kivet pois ensin) tai esimerkiksi viikuinoita banaanien sekaan ennen sekoittamista. Itse laitan yleensä kourallisen tai pari aina kun teen jäätelöä.
Sitten voi kokeilla kaikenlaisia eri makuja: minttua (tippa eteeristä minttuöljyä), mansikkaa (pakastemansikoita banaanien lisäksi), suklaata (karob- tai kaakaojauhetta, mieluiten karobia koska kaakaossa on kofeiinia), sitruunaa (sitruunan kuorta ja mehua), vaniljaa...
Kesällä jäätelö maistuu vaikkapa tuoreiden persikoiden tai marjojen kanssa, nam!
Hedelmäletut
Kuivurilla voi tehdä ihan mahtavia lettuja ja helposti. Niiden tekemiseen ei mene kuin hetki kuivausaikaa lukuunottamatta. Lisäksi nämä letut on superterveellisiä paistettuihin verrattuna: näihin tulee pelkästään hedelmiä (plus mahdollisesta vaniljaa, karobjauhetta tms. maustamiseen)!
Elämäni ensimmäisiä raakalettuja varten laitoin tehosekoittimeen kaksi päärynää, muutaman hyvin kypsän banaanin ja vaniljaa.
Levitin seoksen leivinpaperille ja kuivasin kunnes levy oli tarpeeksi kuiva jotta sen sai irrotettua paperista.
Leikkasin levyn neljään osaan (saksilla!).
Sitten valmistin täytteet letuille: jäätelöä (pakastettuja banaaneja ja karobjauhetta) ja suklaatahnaa.
Suklaatahnaa varten sekoitin ensin taateleita tehosekoittimessa (tehokkaassa sellaisessa) sileäksi massaksi. Sitten sekoitin joukkoon karobjauhetta, raakaa mantelitahnaa, jota löysin ranskalaisesta Satoriz-luomukaupasta, ja vettä sen verran että sain sopivan koostumuksen.
Vau, ihan mahtava jälkiruoka, ei voi muuta sanoa. Lettujen ainesosia voi varioida mielen mukaan käyttäen eri hedelmiä (esim. banaaneja ja pakastemarjoja sekaisin), ja tietysti täytteeksi voi laittaa mitä vain keksii, esimerkiksi raakahilloa (taateleita ja marjoja tehosekoittimeen).
Elämäni ensimmäisiä raakalettuja varten laitoin tehosekoittimeen kaksi päärynää, muutaman hyvin kypsän banaanin ja vaniljaa.
Levitin seoksen leivinpaperille ja kuivasin kunnes levy oli tarpeeksi kuiva jotta sen sai irrotettua paperista.
Leikkasin levyn neljään osaan (saksilla!).
Sitten valmistin täytteet letuille: jäätelöä (pakastettuja banaaneja ja karobjauhetta) ja suklaatahnaa.
Suklaatahnaa varten sekoitin ensin taateleita tehosekoittimessa (tehokkaassa sellaisessa) sileäksi massaksi. Sitten sekoitin joukkoon karobjauhetta, raakaa mantelitahnaa, jota löysin ranskalaisesta Satoriz-luomukaupasta, ja vettä sen verran että sain sopivan koostumuksen.
Vau, ihan mahtava jälkiruoka, ei voi muuta sanoa. Lettujen ainesosia voi varioida mielen mukaan käyttäen eri hedelmiä (esim. banaaneja ja pakastemarjoja sekaisin), ja tietysti täytteeksi voi laittaa mitä vain keksii, esimerkiksi raakahilloa (taateleita ja marjoja tehosekoittimeen).
Inscription à :
Articles (Atom)