3. luukku, omena-punajuurimehu

Tämän päivän ensimmäinen mehu oli käsin puristettu appelsiinimehu yliopiston pääkirjaston taukotilassa. En välttämättä suosittele. Mehun puristaminen oli sotkuista ja vähän rasittavaa, siitä tuli tosi hedelmälihapitoista ja sitten piti yrittää olla nielemättä sitä hedelmälihaa.

Kotona mehustin vähän samoja juttuja mitä aikaisemmin. Tein taas kiivivihermehua, josta tuli tosi hyvää, erityisesti merivedellä terästettynä.

Kiivi ja pinaatti jätti kuitenkin mehustimeen sen verran sosetta että mehustin perään muutaman porkkanan ja pari punajuurta, nam.

Sitten tein myös uutta mehua, josta tosin sain idean viime kesän vegaanileirillä: siellä me mehustettiin omenoita, punajuuria ja nokkosta, ja olen siitä lähtien aikonut tehdä samaa mehua uudestaan. No, mulla ei nyt ole nokkosta joten laitoin sen sijaan pinaattia. Sekä omena että pinaatti on mahtavia suolistolle; pinaattimehu voi Thierryn mukaan jopa olla aika laksatiivista jos sitä juo enemmän.

 Nämä minun mehut on nyt ollu aika punajuuripitoisia!

Olo on tässä vaiheessa paastoa kevyt ja energinen mutta vähän viluisa.